Monipuolista osaamista ympäristön eduksi

SKVY:lle on myönnetty 2.4.2020 EKOKOMPASSI ympäristösertifikaatti.  Ekokompassi on käytännönläheinen ja konkreettisiin toimenpiteisiin keskittyvä ympäristöhallintajärjestelmä. Autamme myös asiakkaitamme laatimaan oman ympäristöhallintajärjestelmänsä. Sopii kaikille toimialoille.

Antti Rinteen tuoreen hallituksen ohjelma lupaa lisäpanostuksia muun muassa bio- ja kiertotalouteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, digitalisaation edistämiseen sekä kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn vahvistamiseen. Vesihuoltoalan pitää tarttua tarmokkaasti näihin teemoihin.

Lue lisää:
https://www.vvy.fi/ajankohtaista/uutiset/hallitusohjelma-tarjoaa-vesihuollolle-mahdollisuuksia-uudistua/

Yleisesti on käytetty seuraavia asbestilaatuja:

• Krysotiilia (valkoinen asbesti) on käytetty asbestisementtituotteissa, kitkapinnoissa ja tiivisteissä.
• Krokidoliittia (sininen asbesti) on käytetty ruiskutuseristeenä ja eristeenä kohteissa, joissa tarvittiin haponkestoa. Sen käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1977.
• Asbestimuotoista gruneriittia eli amosiittia (ruskea asbesti) on käytetty sekoitettuna magnesiumkarbonaatin kanssa putkieristeenä ja lämpökattiloiden eristeenä.
• Asbestimuotoista antofylliittia on käytetty tuotteissa, joiden piti olla emäksen- tai haponkestäviä, kuten asbestipahveissa, sementtimassoissa ja eristemassoissa. Antofyllittia on käytetty myös lujitteena, jolloin se sekoitettiin työmaalla. Sitä louhittiin Suomessa vuoteen 1974 asti.
• Asbestimuotoinen tremoliitti ja asbestimuotoinen aktinoliitti voivat esiintyä epäpuhtauksina muissa asbestilaaduissa ja muissa mineraaleissa. Kumpikaan ei ole ollut kaupallinen asbestituote.

”Kiertotalousosaamisen tarve tulee olemaan iso, erityisesti luonnontieteellisillä aloilla. Kehotan nuoria opiskelemaan näitä asioita, jotta kiertotalouskylät saavat tarvitsemansa osaajat ja jotta muutos voi tapahtua.”

Näin totesi kiertotalouden koulutushankkeita Sitralla toteuttava Riitta Silvennoinen Forssassa 20. syyskuuta. Silvennoinen osallistui kiertotalouskylien tulevaisuutta luodanneeseen paneelikeskusteluun, joka järjestettiin osana kiertotalouden kasvuyritys- ja startup-tapahtuma FRUSHia.

FRUSH on Hämeen ammattikorkeakoulun ja Forssan Yrityskehitys Oy:n voimannäyte. Tänä vuonna tapahtuma pidettiin toista kertaa ja keräsi jo yli 500 hengen yleisön. Ensi vuonna FRUSH järjestetään 18.-19.9.2019 ja tavoitteena silloin on nelinkertaistaa tämänvuotinen kävijäennätys.

Lähde: http://www.uusiouutiset.fi/kiertotalous-kaipaa-osaajia/

Ympäristönsuojelulaissa määritelty siirtymäaika jätevesijärjestelmien kunnostamiselle päättyy 31.10.2019. Määräaika koskee erityisen herkkiä alueita, joita ovat luokitellut pohjavesialueet sekä 100 metrin vyöhyke vesistöistä. Vesistöiksi lasketaan järvien lisäksi lammet, joet ja purot sekä keinotekoiset vesialueet kuten tekojärvet ja kanavat. Erityisen herkkien alueiden ulkopuolella jätevesijärjestelmät tulee kunnostaa viimeistään muiden isojen remonttien yhteydessä.

Ruuhkautumisten välttämiseksi järjestelmän päivittämistä ei kannata jättää määräajan loppuun, vaan nyt on hyvä aika ryhtyä toimiin. Lähtökohta jätevesijärjestelmän korjaamiselle on pätevän suunnittelijan laatima suunnitelma. Lupa järjestelmän korjaamiselle haetaan kunnan rakennusvalvonnasta. Jätevesijärjestelmää käytetään luvan yhteydessä esitettävän ja hyväksytyn käyttö- ja huoltosuunnitelman mukaisesti. Jätevesien käsittelyä valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Paikallisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi kunnat voivat antaa koko kuntaa tai joitain sen alueita koskevia määräyksiä jätevesien käsittelystä täydentämään valtakunnallista lainsäädäntöä. Määräyksiä voidaan antaa esimerkiksi suojaetäisyyksistä tai tiukemmista käsittelyvaatimuksista. Määräyksiä voi löytyä kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä ja rakennusjärjestyksestä sekä jätehuolto- ja terveydensuojelumääräyksistä. Kuntakohtaisia vaatimuksia voi tiedustella kunnan ympäristönsuojelu- tai rakennusvalvontaviranomaisilta. Neuvontaa jätevesiasioissa tarjoavat kuntien lisäksi alueelliset neuvontaorganisaatiot.

Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2018

Alle kymmenen hehtaarin kokoiset turvetuotantoalueet tarvitsevat tulevaisuudessa ympäristöluvan turpeen tuotantoa varten. Lupaa on haettava 1.9.2020 mennessä. Taustalla on ympäristönsuojelulain muutos.

Lue lisää alla olevasta linkistä:
https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/237f3a15-06f9-4579-a986-44b045224114

Tulvariskilain mukaan kuntien tulee tarkistaa tai tehdä hulevesitulvariskien alustava arviointi sekä nimetä mahdolliset merkittävät tulvariskialueet 22.12.2018 mennessä. Tulvariskien hallintaa koskevalla lainsäädännöllä pyritään vähentämään tulvariskejä ja ehkäisemään ja lieventämään tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia sekä edistämään tulviin varautumista.